Samassa Punahilkan näköpiiriin ilmaantuu vuoden seitsemänkymmentäkaksi punainen Lada ja sen sisällä kyhnöttävä harmaakarvainen takaraivo. Punahilkka alkaa kiihdyttää huomaamatta yhtään ohittavansa tienvarteen pysähtyneen poliisiauton ja konstaapeli kaataa kahvinsa kymmenen senttiä mukinsa ulkopuolella, kunnes termospullo on tyhjä. Sitten virkavalta älyää nousta autoon ja lähtee sireenit ulvoen Punahilkan perään. Samaan aikaan Susi vilkaisee rannekelloaan metsästäjän autossa ja toteaa: Vielä tunti lentoon, missä me olemme? -Kymmenen kilometriä kehäkolmoseen, sanoi Metsästäjä. -Hyvä, pysäytä auto tai syön sinut. -Öh... selvä, minkä ihmeen takia? -Sinä jäät tässä pois ja tämä auto vaihtaa omistajaa, sanoo Susi häijyllä äänellä Metsästäjän jarruttaessa. Mutta paikanvaihdon ollessa käynnissä, ilmestyy mutkan takaa Punahilkka Aston Martineineen. Punahilkka kiihdyttää yhä Suden ryhtyessä ajamaan kuroen autojen välimatkan muutamaan kymmeneen metriin poliisiauton tullessa viimeisenä. Punahilkka ohjaa toisella kädellä ja toisella avaa oven samaan aikaan kun ajaa auton Ladan rinnalle. Seuraavaksi hän avasi turvavyön, irrotti otteensa ratista ja työnsi naapurin vanhan sateenvarjon kaasupolkimen päälle. Sitten Punahilkka terästi katseensa, nousi seisomaan Aston Martinin astinlaudan päälle ja hyppäsi...

JATKUU...