Hiukan kehnossa kunnossa tällä hetkellä oleva entinen Metsästäjän auto alkaa lasketella jyrkkää rinnettä alas pysyen kuin ihmeen kaupalla pystyssä. Susi yrittää epätoivoisesti ohjata koko ajan kiihdyttävää Ladaa joka törmäilee kiven murikoihin ja lyhyisiin kuusiin, jotka pursuavat esiin pöllyävän lumen keskeltä. Samassa rinne loppuu ja puolikas auto alkaa kiitää pitkin asfalttia peräpää kipinöitä ympäriinsä singoten ja moottori savuten. -Mikä maa? Mikä valuutta? huutaa Punahilkka kesken holtittoman menon. -Ööö... Pelkäänpä että olemme tainneet saapua lentokentälle, ööö... mutta kiitoradalle, sanoo Susi kirskunnan yli. -En kuule kun tuo suihkukone meluaa niin kovasti... MUTTA SEHÄN ON TULOSSA MEITÄ PÄIN! -Tee jotakin äläkä istu siinä kuin tatti! kiljuu Punahilkka Sudelle jonka vatsasta kuuluu: Jos sun lysti on niin kädet yhteen lyö, jos sun lysti on niin kädet yhteen lyö! -Yritetään koko aj, joulu puu on rakennettu! vastaa Susi jonka ääneen sekoittuu Suden vatsasta kantautuvat äänet. -Pane pää jalkojen väliin ja paina jarrua! huutaa Punahilkka molmpien käydessä tähän asentoon juuri ennen suihkukonetta joka menee hyvin läheltä siiven karsiessa palan auton yläosasta. Auton vauhti alkaa hiljetä ja molemmat nousevat ylös. -Se taisi olla minun Perun koneeni, sanoo Susi ja tuijottaa edesmennyttä tuulilasia josta on jäänyt jäljelle viiden sentin kaistale...

JATKUU...